Työelämä -ja tasa-arvovaliokunnassa on kuluneella syksyllä käsitelty hallituksen esitystä "aktiivimallista", jonka mukaan työttömän tulisi olla kolmen kuukauden aikana tietty määrä osa-aikatöissä tai palveluissa jotta hänen työttömyysturvansa säilyisi ennallaan. Jos töitä ei löydy tai TE-hallinnosta ei saa riittävästi aktiivitoimia, turvaa leikataan 4,65 prosenttia.

Hallituksen oman arvion mukaan kyseinen esitys kasvattaa toimeentulotukimenoja kymmenen miljoonaa ja asumistukimenoja neljä miljoonaa euroa. Hallitus on siis tietoinen tekojensa seurauksista, byrokratian ja eriarvoistumisen lisääntymisestä. Ei kyse kuitenkaan ole ensimmäisestä kerrasta kun työttömien toimeentuloon tehdään heikennyksiä. Viime vuonna hallitus leikkasi työttömyysturvan kestoa neljänneksellä, 400 päivästä 300 päivään.

Keväällä hallituksen kiristystoimet jatkuvat toisen ns. aktiivisen työnhaun esityksen muodossa. Viikottainen raportointi työnhaun etenemisestä sanktioiden uhan leijuessa ilmassa on saanut työttömien edunvalvonnan tahot nousemaan varpailleen. Leikkaukset koskettavat erityisesti pitkäaikaistyöttömiä, eivätkä työkyvyttömiä aktiivimallit tai sanktiot ainakaan pelasta. Ihmisten ahdistaminen toimeentulon varaan on huono konsti kenenkään työllistämiseksi. SAK:n esitys toisen asteen koulutuksen tarjoamisesta sitä tarvitseville on hyvä lähtökohta. Samoin on muistettava, että toimintakyvyn parantamiseen tarvittavat tukitoimet eivät voi rajoittua yhdeksän euron työtoimintapäiviin.

Pienen paineen alla hallitus on toteuttamassa jotain positiivistakin. Työttömien lyhytkestoisen opiskelun mahdollistaminen työttömyysturvalla on näillä näkymin tulossa voimaan kevään/kesän 2018 aikana. Kiitosta saa samoin esitys yritystoiminnan aloittamisen helpottamisesta työttömänä.

Esityksen mukaan TE-toimisto ei arvioisi yritystoiminnan pää -ja sivutoimisuutta ensimmäisen 4 kuukauden aikana yritystoiminnan alkamisesta. Työnhakija saisi 4 kuukauden ajalta työttömyysetuutta yritystoiminnan estämättä. Neljän kuukauden kuluttua yritystoiminnan aloittamisesta yritystoiminnan pää -ja sivutoimisuus arvioitaisiin kuten ennenkin. Yritystoimintaa ei pidettäisi pätevänä syynä kieltäytyä "työllistymistä edistävistä palveluista" tai tarjotusta (palkka?)työstä. Esityksessä ei esitetä muutoksia starttirahaan. Työtön voisi valita, hakeeko hän toimeentulonsa turvaksi starttirahaa vai työttömyysetuutta.

Oppositio eduskunnassa on myös ollut aktiivinen työttömien edunvalvonnan suhteen. Vasemmistoliiton kansanedustaja Jari Myllykoski jätti toimenpidealoitteen työmarkkinatuen ja peruspäivärahan verotuksen alentamiseksi. Aloitteen tarkoituksena on korjata perusturvan riittämätöntä tasoa ja vähentää toimeentulotuen tarvetta, mikä myös yksinkertaistaisi sosiaaliturvajärjestelmää.

Työttömyysetuuksien korkea verotus on koettu epäoikeudenmukaiseksi. Epäoikeudenmukaisuuden tunnetta syventää perusturvan riittämättömyys ja lisäksi se, etteivät työmarkkinatuki ja peruspäiväraha kerrytä eläkettä kuten ansiosidonnainen päiväraha, Myllykoski sanoo.

Monelle asiaan perehtymättömälle tulee yllätyksenä, että työmarkkinatuen ja peruspäivärahan määrä on kuukaudessa keskimäärin vain 697 euroa, mistä lisäksi vähennetään 20 prosentin ennakonpidätys. Työttömyysetuuksien verotus onkin tällä hetkellä huomattavasti palkkatulojen verotusta kireämpää, koska työttömät eivät ole oikeutettuja vastaaviin vähennyksiin. Työttömyysetuuksien ja palkkojen verotuksen välinen ero on kasvanut, kun työnteon kannustavuutta on pyritty lisäämään kasvattamalla työtulovähennystä.

Vähävaraisten joukkoon arvioidaan Suomessa kuuluvan arviolta puoli miljoonaa kansalaista. Heidän tulonsa eivät riitä kohtuulliseen vähimmäiskulutukseen eli heidän tulonsa alittavat minimibudjetin köyhyysrajan. Köyhyys kasvaa eniten yli 65-vuotiaiden, yksinasuvien, eläkeläisten ja työttömien sekä muiden työelämän ulkopuolella olevien työikäisten keskuudessa. Ryhmä on siis laaja. Työmarkkinatuen ja peruspäivärahan verotuksen alentaminen olisi suunta parempaan. Vasemmistolaisen talouspolitiikan kannustaminen onkin jokaisen rationaalisen ihmisen kansalaisvastuu.