Vastakkaisia käsityksiä vallitsee demarien kuin myös vassujen kesken siitä, miltä osin on tapahtunut kehitystä sosialismiin. Yleensä joko katsotaan erilaisten hyvien asioiden olevan sinänsä jo sosialismia — siis sosiaalisuus ja sosialistisuus käsitellään samana — tai sitten tylysti todetaan, ettei kehitystä ole tapahtunut laisinkaan.
Valtion roolin kasvaminen on oikealta tarkoituksen mukaisesti samaistettu sosialismiin ja pyritty demonisoimaan. Tähän ei juuri ole puututtu, on vain kehuskeltu työväenliikkeen merkityksestä yhteiskunnan muuttajana. Liikkeen merkitystä ei kenenkään tulisi väheksyä, mutta saavutukset ovat hieman kihahtaneet hattuun, eivätkä uudet ideat ole helposti saaneet elintilaa.
Talousmahti ryöstää demokratian
Tämä johtaa mukautumiseen kapitalismiin oloissa, jossa ihmisen tarpeet jäävät voiton tuottamisen jalkoihin, ja jossa oikeutta saa yksinomaan isolla lompakolla. Ylhäältä saneleva, oligopolisen omistajaluokan etuja ajava ’porvarillinen demokratia’ ei puolusta julkista yritystoimintaa vapaaehtoisesti.
Kun kunnan peruspalveluiden valtionosuuksia leikataan – huolimatta valtion matalasta velkatilanteesta ja kohtuullisesta viennistä – kunta ei kykene rahoittamaan peruspalveluja. Julkisen yritystoiminnan haihtuminen vahvistaa yksityisen tahon taloudellista, poliittista valtaa. Peruspalveluiden tehtäväalueista mm. sosiaali- ja terveydenhuolto kärsii valtionosuuksien leikkauksista, jolloin suureen ääneen syytetään julkista tahoa tehottomuudesta ja vaaditaan yksityistämistoimia.
Kansallistamisohjelmaa kehiin
Talouspolitiikassa markkinoita ei voida pitää arvona itsessään, vaan organisaatiomuotona, joka auttaa täyttämään tiettyjä tehtäviä rinnakkain muiden taloudellisten ohjausmuotojen kanssa. Siksi sosialistinen talouspolitiikka ei saa rajoittua markkinatalouden virheellisten kehityssuuntien korjailuun.
Kommentit
Tämän blogin kommentit tarkistetaan ennen julkaisua.