tiistai, 28. marraskuu 2017

Työttömät muutosten myrskyissä

Työelämä -ja tasa-arvovaliokunnassa on kuluneella syksyllä käsitelty hallituksen esitystä "aktiivimallista", jonka mukaan työttömän tulisi olla kolmen kuukauden aikana tietty määrä osa-aikatöissä tai palveluissa jotta hänen työttömyysturvansa säilyisi ennallaan. Jos töitä ei löydy tai TE-hallinnosta ei saa riittävästi aktiivitoimia, turvaa leikataan 4,65 prosenttia.

Hallituksen oman arvion mukaan kyseinen esitys kasvattaa toimeentulotukimenoja kymmenen miljoonaa ja asumistukimenoja neljä miljoonaa euroa. Hallitus on siis tietoinen tekojensa seurauksista, byrokratian ja eriarvoistumisen lisääntymisestä. Ei kyse kuitenkaan ole ensimmäisestä kerrasta kun työttömien toimeentuloon tehdään heikennyksiä. Viime vuonna hallitus leikkasi työttömyysturvan kestoa neljänneksellä, 400 päivästä 300 päivään.

Keväällä hallituksen kiristystoimet jatkuvat toisen ns. aktiivisen työnhaun esityksen muodossa. Viikottainen raportointi työnhaun etenemisestä sanktioiden uhan leijuessa ilmassa on saanut työttömien edunvalvonnan tahot nousemaan varpailleen. Leikkaukset koskettavat erityisesti pitkäaikaistyöttömiä, eivätkä työkyvyttömiä aktiivimallit tai sanktiot ainakaan pelasta. Ihmisten ahdistaminen toimeentulon varaan on huono konsti kenenkään työllistämiseksi. SAK:n esitys toisen asteen koulutuksen tarjoamisesta sitä tarvitseville on hyvä lähtökohta. Samoin on muistettava, että toimintakyvyn parantamiseen tarvittavat tukitoimet eivät voi rajoittua yhdeksän euron työtoimintapäiviin.

Pienen paineen alla hallitus on toteuttamassa jotain positiivistakin. Työttömien lyhytkestoisen opiskelun mahdollistaminen työttömyysturvalla on näillä näkymin tulossa voimaan kevään/kesän 2018 aikana. Kiitosta saa samoin esitys yritystoiminnan aloittamisen helpottamisesta työttömänä.

Esityksen mukaan TE-toimisto ei arvioisi yritystoiminnan pää -ja sivutoimisuutta ensimmäisen 4 kuukauden aikana yritystoiminnan alkamisesta. Työnhakija saisi 4 kuukauden ajalta työttömyysetuutta yritystoiminnan estämättä. Neljän kuukauden kuluttua yritystoiminnan aloittamisesta yritystoiminnan pää -ja sivutoimisuus arvioitaisiin kuten ennenkin. Yritystoimintaa ei pidettäisi pätevänä syynä kieltäytyä "työllistymistä edistävistä palveluista" tai tarjotusta (palkka?)työstä. Esityksessä ei esitetä muutoksia starttirahaan. Työtön voisi valita, hakeeko hän toimeentulonsa turvaksi starttirahaa vai työttömyysetuutta.

Oppositio eduskunnassa on myös ollut aktiivinen työttömien edunvalvonnan suhteen. Vasemmistoliiton kansanedustaja Jari Myllykoski jätti toimenpidealoitteen työmarkkinatuen ja peruspäivärahan verotuksen alentamiseksi. Aloitteen tarkoituksena on korjata perusturvan riittämätöntä tasoa ja vähentää toimeentulotuen tarvetta, mikä myös yksinkertaistaisi sosiaaliturvajärjestelmää.

Työttömyysetuuksien korkea verotus on koettu epäoikeudenmukaiseksi. Epäoikeudenmukaisuuden tunnetta syventää perusturvan riittämättömyys ja lisäksi se, etteivät työmarkkinatuki ja peruspäiväraha kerrytä eläkettä kuten ansiosidonnainen päiväraha, Myllykoski sanoo.

Monelle asiaan perehtymättömälle tulee yllätyksenä, että työmarkkinatuen ja peruspäivärahan määrä on kuukaudessa keskimäärin vain 697 euroa, mistä lisäksi vähennetään 20 prosentin ennakonpidätys. Työttömyysetuuksien verotus onkin tällä hetkellä huomattavasti palkkatulojen verotusta kireämpää, koska työttömät eivät ole oikeutettuja vastaaviin vähennyksiin. Työttömyysetuuksien ja palkkojen verotuksen välinen ero on kasvanut, kun työnteon kannustavuutta on pyritty lisäämään kasvattamalla työtulovähennystä.

Vähävaraisten joukkoon arvioidaan Suomessa kuuluvan arviolta puoli miljoonaa kansalaista. Heidän tulonsa eivät riitä kohtuulliseen vähimmäiskulutukseen eli heidän tulonsa alittavat minimibudjetin köyhyysrajan. Köyhyys kasvaa eniten yli 65-vuotiaiden, yksinasuvien, eläkeläisten ja työttömien sekä muiden työelämän ulkopuolella olevien työikäisten keskuudessa. Ryhmä on siis laaja. Työmarkkinatuen ja peruspäivärahan verotuksen alentaminen olisi suunta parempaan. Vasemmistolaisen talouspolitiikan kannustaminen onkin jokaisen rationaalisen ihmisen kansalaisvastuu.

maanantai, 27. marraskuu 2017

Poliittinen Linja: Suomen kansan puolesta

Pohdittaessa vasemmistolaisten liikkeiden tulevaisuutta, on tärkeänä havaintona silmillemme hypännyt toimintakentässä tapahtunut kehitys. Aineellisen kulutuksen taso on ihmisten elämässä noussut ja kansalaisten tarpeet sen myötä kasvaneet. Samoin tarpeiden ja niiden tyydyttämisen välinen kuilu kasvaa, monien välttämättömien tarpeiden saavuttamisen vaatiessa yhä enemmän ponnistuksia. Työn rasittavuus on jatkanut kasvuaan teknologian kehityksestä huolimatta. Kaikille ei edes riitä töitä eikä palkanmaksajia löydy.

Kapitalismin vaikutus on tunkeutunut yhä syvemmälle ja laajemmalle yhteiskuntaan. Varttuneemman polven vielä muistamat perinteiset työväenkulttuurin muodot ovat kadonneet lähes tyystin. Työ ja vapaa-aika ovat erkaantuneet jo vuosikymmeniä sitten, eikä yhteisestä työväen elämäntavasta puhu kukaan. Sulkeutuminen perhepiiriin on normi vapaa-aikana, työn rasittavuuden ollessa keskeisenä syynä. Neljänkymmenen vuoden aikana massaviihde ja joukkotiedotus ovat korvanneet entiset kanssakäymisen muodot. Lienee siksi selvää, että yleinen tyytyväisyys tapahtuneeseen kehitykseen on harhaa. Kulutushyödykkeiden tai internetin kaltaisten joukkotiedotusvälineiden yleistyminen ei osoita oikeudenmukaisuuden ja hyvinvoinnin tulleen hallitsevaksi tekijäksi yhteiskunnassa.

Päinvastoin, mikroaaltouunit ja lääkärinpalvelut, kännykät ja kestopakatut elintarvikkeet kuuluvat nykyajan välttämättömään tarvetasoon, jos eivät jokaisen ihmisen kannalta, niin yhteiskuntaelämän yleisen kulun kannalta. Yleinen hyvinvointi ja tyytyväisyys on niin hehkutettua, että siitä on muodostunut suoranainen este vasemmiston muutosvaatimuksille.

Tarpeiden tason nousun lisäksi myös tarpeiden kokeminen on lisääntynyt. Nuoret aikuiset puhumattakaan kouluikäisistä eivät voi kokea suurena edistyksellisenä muutoksena sitä, mikä vanhemmasta polvesta saattaa näyttäytyä suoranaiselta murrokselta. Niinpä ei ole ihme jos vasemmiston tavoiteasettelua aiemmin ilkuttiin todellisista aineellisista ja henkisistä tarpeista erkaantuneeksi. Kuitenkin suunta on muuttunut. Uuden polven nousu ja edellisten sukupolvien kokemusten jako on aloittanut uuden tietoisen rakennustyön vasemmistossa.

Vanhat johtopäätökset nostavat päätään ja saavat päivitetyn tilannekatsauksen. Työpaikka -ja yhdistystoiminnan korostaminen, asukasliikkeiden ja vastaavien tukeminen tarjoavat kasvavia mahdollisuuksia. Nimenomaisena sisältönä ei tarvitse olla "tyrkyttävä" vasemmistolaisuus. Jälleen on ymmärretty, että vankkojen perinteiden kautta on mahdollista tuoda omaa sanottavaa uusista ilmiöistä. Vasemmiston on edelleen aiheellista aistia uudet ilmiöt ja uudet ongelmat, jo silloin kun ne vasta ovat muodostumassa. Omaleimaisuutta harmauden aikakautena ei myöskään pidä häpeillä.

Mutta tärkeintä kuitenkin on, että mikään vasemmiston toimintamuotojen monipuolistaminen, kulttuuri -ja harrastustoiminnan muotojen tai vapaa-ajan vieton kehittely ei takaa kannatuksen nousua, ellei liikkeen poliittinen linja vastaa kansan etua. Kun kansakunnan sisällä kulkee luokkajako, on vasemmiston kannettava vastuu. Valtio on kansalaisten kontrollointiväline. Valtio on suuren rahan edunvalvoja. Siksi ei ole yhdentekevää, kuka osallistuu päätöksentekoon.

Ylikansallisten yhtiöiden sylikoirien, porvarien tarjoamat "realiteetit" poikkeavat kansalaisten todellisuudentajusta ja perustuvatkin yksin porvarien luokkaetuihin ja kapitalistisen talousjärjestelmän ylläpitoon. Vaikka Suomea ei voitaisi sosialistiseksi ensi vuonna julistaa, ei meidän tarvitse alistua annettuihin totuuksiin. Vasemmiston tehtävä onkin toimia uusien realiteettien luomiseksi.

Etukäteen ei voida asettaa tavoitteeksi sitä, minkä arvellaan muodostuvan lopulliseksi kompromissiksi. "Pienemmän pahan" sijasta saadaan yleensä syyt niskoille vielä pahemmista päätöksistä. Kielteisen syöksykierteen politiikkaan ei pidä lähteä pienten voittojen saati henkilökohtaisten etujen toivossa. Riski kutistua oikeiston merkityksettömäksi lisäkkeeksi pitää torjua. Porvarilliset "pelisäännöt" tulee kyseenalaistaa. Systeemiin mukautumisen riskiä ei koskaan saa ohittaa vakuuttamalla, että asia on otettu huomioon. Tämä on yleensä merkki siitä, että asiaan ei aiota perehtyä eikä jatkuvalle itsekritiikille anneta riittävää arvoa.

Vasemmiston läsnäolo eduskunnassa on monitahoisempaa kuin vain lakisäädösten ja välikysymysten puuhastelu. Vasemmisto on keskittämässä edistykselliset pyrkimyksensä aidoiksi poliittisiksi tavoitteiksi, kyllä, mutta myös kehoittamassa kaikessa toiminnassaan rajoittamaan monopolikapitalistien valtaa ja hävittämään sen. Kapitalismin korvaaminen edistyksellisellä sosialistisella mallilla, jossa suurpääoman raha ei hallitse päätöksentekoa, koituu koko kansakunnan eduksi. Jos vasemmisto ei uskalla tavoitella tätä, se polkee paikoillaan ja menettää kansan tuen.

Liikkeen poliittisen linjan tulee vastata kansan etua. Muistetaan motto: Suomen kansan puolesta.

perjantai, 29. syyskuu 2017

Lukeminen - Ihmisen kasvun tarina

Nuoret eivät tutkimusten mukaan lue kirjoja kuten ennen. Lukemisen iloa on pyritty helpottamaan uuden teknologian avustuksella, mutta ihmisten kiinnostuksen ylläpitäminen on edelleen haastavaa.
 
Toisinaan elokuvat ja tv-sarjat voivat edesauttaa lukemisesta kiinnostumisessa. Useimmat meistä ovat kuitenkin visuaalisesti herkkiä olentoja, jotka kaipaavat näköyhteyden kautta tulevaa sykäystä eteenpäin. Tähän edellä mainitut keinot voivat olla arvaamaton menestys.
 
Muistamme edelleen esimerkiksi Harry Potterin ja Game of Thrones'in, jotka ilmestyessään elokuviin ja televisioon, kannustivat uusia lukijoita tutustumaan kauan unohduksissa olleeseen lukutaitoonsa.
 
Kulttuurianalyysin ja teorian professori E. Ann Kaplan totesi asiasta napakasti: "Elämme yhä enemmän visuaalisen kyllästämässä kulttuurissa, toisaalta kulttuurimme on myös äänellisempää, mutta näkö tuntuu hallitsevan enemmän kuin ääni".
 
Tämä mielessäsi päätin sivistää mielestäni ovelasti kouluikäistä tytärtäni näyttämällä hänelle palkitun animaation vanhasta kirjaklassikosta, muskettisotureista.
 
Miten mieltä ylentävää olikaan nähdä lapsensa silmien kiilto, kun katsoimme ensimmäisen jakson animaatiosta, 'Kolme muskettikoiraa'. Kyseessä on "espanjalainen BRB Internacionalin vuonna 1981 tuottama 26-osainen piirrossarja. Sarja perustui Alexandre Dumas’n romaaneihin. Sen tarkoitus oli esitellä romaanit myös tuon ajan sukupolvelle." (wikipedia)
 
Tarina jalosta yhteisöllisyydestä ja nöyrän asenteen merkityksestä, sekä uskollisten ystävien maailmaa muuttavasta voimasta kiehtoo edelleen Dumas'in 1844 ensimmäisen kerran ilmestyneessä teoksessa oikeamielisistä muskettisotureista. Mahdollinen monarkian ja nationalismin ihannointi karisevat yleensä aikuisena pois, luotan siihen. Luotan lapseni älykkyyteen.
 
Edellä aikaansa muskettisoturien tarinoissa naiset ovat juonen voimahahmoja, jotka kontrolloivat peliä taustalla, miesten ponnistellessa eteenpäin ongelmasta seuraavaan. Miehet kuvataan tietenkin historiaan vaikuttavina päähahmoina, mutta vastoin ajan henkeä Dumas häpeilemättä osoitti mieshahmojensa olevan ylen inhimillisiä, ollen helposti hameväen vietävissä ja kunniastaan yliherkkiä.
 
Naiset ovat hellittämättömiä ja määrätietoisuudessaan kyvykkäitä. Vallankumouksellista ajattelua todellakin! Silti kaikki miehet eivät ole kyvyttömiä ikuisia pikkupoikia tai vallanhimoisia lurjuksia. Päähahmomme kuvastavat jokainen omalla persoonallaan ihmisen parhaita puolia, kukin ajalleen ominaisin tavoin, kirjoittajan näkökulmasta.

Voin vain toivoa, että 'tulevaisuuden lupauksemme' palaavat näiden seikkailujen äärelle varttuneempina etsien alkuperäiset tarinat ja lukevat ne antaumuksella. Muinaiskirjallisuudesta moderneihin klassikoihin tarvitaan vain hieman aikaa ja intohimoa!

torstai, 28. syyskuu 2017

Nykymenoon sopeuttamiselle stop!

100-vuotiaan Suomen ja 80-vuotiaan Kelan kunniaksi Kelan tutkijat äänestivät maamme historian kymmenestä merkittävimmästä sosiaaliturvauudistuksestamme. Ensimmäisessä osassa esiteltiin köyhäinhoitolaki. Näin Kela kirjoittaa:

"Vuoden 1922 köyhäinhoitolaki oli kuitenkin käynnistänyt uudistusten sarjan, joka muovasi suomalaisen yhteiskunnan sellaiseksi, jona sen nyt tunnemme. Tulevina vuosikymmeninä ajatus siitä, että vähävaraisella on oikeus tukeen, vahvistui. Niin Suomesta alkoi muotoutua pohjoismainen hyvinvointivaltio."

Nyt monipuoluejärjestelmämme, näennäisdemokratiamme jossa oikeistolaisen talousliberalismin annetaan myrkyttää kansakuntamme mielet, mahdollistaa kaiken saavutetun purkamisen. Ihmisten hyvinvointiin, kansanvaltaan ja yhteisöllisyyteen perustuva sosialismi on demonisoitu ja valtaa pitävän talouseliitin ideologia turmelee kansalaisten yksilöllisyyden. Vapaasta taloudesta ei ole tietoakaan suurten jyrätessä pienempänsä ja kahmiessa kaikki edut. Kaiken mahdollisen kapitalismi asettaa myyntiin ja teettää voittonsa pienellä ihmisellä, joka tyytyy - joskus jopa kiitollisena - saamaansa korvaukseen, "palkkaan". Tällä hän niukasti uudistaa työkykyään saamatta lainkaan omaa osaansa tuottamastaan voitosta.

Pinnalle pulpahtaneita "maan tapoja" ja "hyvä veli -kauppoja" ei enää päivitellä, kansalaiset ovat aidosti turhautuneita ja vihaisia. Jokaiselle on selvää, että nykyiseen menoon tulee puuttua. Silti samaistuminen eliittiin ja puhdas naiivisuuskin jarruttavat parlamentaarisin keinoin tehtävää muutostyötä.

Köyhäinlaki ei tipahtanut taivaan lahjana, vaan siitäkin täytyi taistella. Nyt naureskellen vähätellään, että vasemmisto tahtoo puolustaa "vanhoja etujaan". Nämä edut sattuvat olemaan universaaleja oikeuksia, eivät vasemmiston, vaan kaikkien kansalaisten oikeuksia.

Ilman sosialismia ei toivoa demokratian toteutumisesta ole. Ilman sosialismia me kaikki tuhoudumme kyyniseen voitontavoitteluun ja palkkaorjuuden ahdistukseen, toiset meistä hitaasti kuristuen kurjallistona minimitukien varassa kituen. Kapitalismi on se mikä ei toimi. Kun eliitin ideologia puhkaistaan kuten mätäpaise, alkaa uuden yhteiskunnan rakennustalkoot joissa yhteishyvä asetetaan  pörssivoittojen edelle. Emme saa alistua. Punalippu ylös!

lauantai, 16. syyskuu 2017

Poliittinen suunta kaipaa muutosta

Oikeistolainen politiikka on kiihtynyt neljänkymmenen vuoden aikana ja aiheuttanut paljon murhetta pienyrittäjille ja muulle väestölle. Jo muutama esimerkki seurauksista osoittaa tilanteen vakavuuden.

Samaan aikaan kun välttämättömiä palveluita ja työehtoja heikennetään, pääoman edustajat suunnittelevat uusien hävittäjien hankkimista, jotka yksin tulevat maksamaan arviolta kymmenen miljardia. Melkoinen summa jolla saataisiin paljon hyvää aikaan julkisella sektorilla.

Terveydenhuoltosektorilla on luotu julkisen terveydenhuollon rinnalle yksityinen sektori, joka kerää voitot tappiollisten ja haastavien tehtävien siirtyessä alati leikkausten kohteena olevalle julkiselle terveydenhuollolle.

Kaikki toiminnot ja palvelut ohjataan voitontavoittelun piiriin, yhä suurempien määrien kansanomaisuudesta yksityistyessä. Suomen poliittinen ja taloudellinen itsehallinto on rajattu Euroopan Unionin jäsenyyden myötä minimiin. Sääntelyä on jouduttu purkamaan ja Suomi on avannut kauppansa ulkomaalaiselle suurpääomalle.

Huolestuttava trendi on samoin alityöllistettyjen ihmisten määrän kasvu. Etelä-Saimaa -lehti kertoi viime vuonna alityöllistettyjä olleen 140 000 ja määrän olevan kasvussa.

Kaupan alan työsopimusten ollessa etenevässä määrin 20-25 työtunnin mittaisia, ei palkka yksinkertaisesti riitä. Tämän lisäksi ns. nollatuntisopimukset lisääntyvät, mitkä ovat yleisiä nuorten keskuudessa. Ihmiset tekevät vähemmän töitä kuin haluaisivat ja pätkätyöt ym. ns. epätyypilliset työsuhteet eivät paranna tilannetta.

Työttömyystilastoista jäävät pois työnhaun suhteen luovuttaneet, jotka ovat päätyneet työllistymistä edesauttaviin koulutuksiin tai työkokeiluihin/kuntouttavaan työtoimintaa, joista ei makseta palkkaa.

Vasemmiston linja on näissä asioissa selkeä; Poliittisen ja taloudellisen suvereeniuden palauttaminen on oltava ykkösprioriteetti. Vasemmisto ei kannata Euroopan Unionista eroamista, mutta senkin tulisi mielestäni olla harkittava vaihtoehto. Välttämättömien palveluiden ja tukien leikkaaminen täytyy lopettaa. Yksityistäminen on pysäytettävä välittömästi. Asemäärärahoista tulee tinkiä ja suunnattomat summat on siirrettävä mm. julkisen terveydenhuollon parantamiseen.

Lopuksi lisäisin henkilökohtaisen toiveeni, että keskeinen talous, suuryhtiöt ja pankit kansallistettaisiin. Niiden siirtäminen demokraattiseen kontrolliin varmistaisi sen, että kyseiset tahot palvelisivat enemmistön etua. Kansalla on voimaa luoda muutos, mutta nykyisen omistavan luokan ideologian aikaansaaman asenneilmapiirin haastaminen vaatii osaltaan rohkeutta. Punalippu ylös ja kohti uutta syyssadetta.